Aikoinaan ensimmäisellä kumppanillani oli suomenkielinen Scrabble. Se on kahden (tai harvoin neljän) pelaajan lautapeli, jossa neliön muotoiseen ruudukkoon yritetään muodostaa sanoja kirjainlaatoista. Laatat laitetaan pussiin, josta kumpikin pelaaja nostaa niitä omaan telineeseensä siten, että niitä on vuoron alkaessa aina seitsemän, paitsi lopussa, kun laatat loppuvat. Laattoja on suomenkielisessä versiossa 101, englanninkielisessä 100.
Eri kirjaimilla on eri pistelukemat, ja joillakin ruudukon ruuduilla on kertoimia, jotka kaksin- tai kolminkertaistavat joko kyseisessä ruudussa olevan kirjaimen tai koko sanan pistemäärän.
Scrabble on kaltaiselleni kielihullulle ihmiselle aivan ihana peli. Siinä yhdistyy hurmaavasti monenlainen geometrinen ja tilastollinen taktikointi sanaston osaamiseen.
2000-luvulla kun pelasin Scrabblea ensimmäistä kertaa, ei ollut vielä Youtubea. Nyt on, ja siellä on näemmä yllin kyllin paitsi tallenteita korkeatasoisista turnauspeleistä, myös monenlaisia neuvonta- ja analyysivideoita! Englanninkielisessä maailmassa on yllin kyllin ihmisiä, jotka pelaavat Scrabblea melkein ammattimaisesti. Suurimmissa turnauksissa pääpalkinnot ovat kymmeniätuhansia dollareita.
Pelasin 2000-luvulla myös jonkinlaista tekstipohjaista Scrabble-peliä Linuxilla englanniksi.
Muistelen, että se oli paketoitu Debianiin ihan vain nimellä scrabble,
mutta en ole ihan varma.
Sen kanssa tietokonetta vastaan pelatessani hävisin jatkuvasti, koska kone osasi valtavan määrän
lyhyitä mutta paljon pisteitä tuovia sanoja.
Siinä sivussa tietysti opin niitä itsekin ja samalla myös sain hyvän kuvan siitä,
miksi Scrabble sopii niin erinomaisesti englannin kieleen.
Scrabble sopii suomen kieleen huonosti
Englanniksi peliä on kiva pelata, koska sekä lyhyitä että pitkiä sanoja on valikoimassa niin valtavasti. Aloittelija saattaa ajatella, että tärkeintä on osata paljon pitkiä sanoja, joissa on paljon kalliita kirjaimia kuten X, Z ja Q, mutta oikeasti erikoisten lyhyiden sanojen hallitseminen on tärkeämpää. Niiden avulla sanoja voi pelata paljon monipuolisemmin toistensa kanssa limittäin, mikä auttaa tilan hallinnassa ja toisen pelaajan mahdollisuuksien estämisessä.
Englanninkielisessä Scrabble-sanakirjassa on paljon kaikenlaisia sinänsä kummallisia ja oikeassa kielenkäytössä kovin harvinaisia lyhyitä sanoja kuten NU, AE, OE, AX, OX, XI, QI, ZA, AL, LO, EH, ETH tai QAT. Ei ole niin väliä edes muistaa, mitä ne tarkoittavat, kunhan vain muistaa, että ne ovat sanakirjassa olemassa. Puhumattakaan tietysti ihan tavallisista kaksikirjaimisista sanoista kuten NO, ME, AN, AS, IT, AD ja OF.
Näytän esimerkin kaksikirjaimisten sanojen ratkaisevasta roolista. Viime viikolla pelasin Wordfeudissa (josta lisää jäljempänä) seuraavat sanat:
S
H
MO
AR
TE
ID
N
E
E
Ensin pelasin SHORED ja muutamaa vuoroa myöhemmin sen viereen MATINEE, muodostaen vaakasuoraan myös sanat MO, AR, TE ja ID. En tiedä, mitä suurin osa niistä tarkoittaa, mutta ei sillä ole väliä. Ne ovat pelin käyttämässä sanakirjassa ja kelpaavat.
Mitä suomen kielessä on? SE, ME, TE, NE, HE, JO, EI, AH, MI, MÄ, SÄ? Kai niitä enemmänkin on, en ole oikeastaan tutustunut.
Ylipäätään englannissa on aivan tuhottomasti sanoja. Olen aina miettinyt, että siinä missä englannin kielioppi on esimerkiksi suomeen verrattuna aika helppoa, sanastoa on aivan hemmetisti. Ja suomen sanastosta niin suuri osa on läpinäkyvästi toisista sanoista johdettua tai taivuteltua, yhdyssanoista puhumattakaan.
Suomenkielisessä Scrabblessa ei myöskään ole tiettyä vakiintunutta sanakirjaa, vaan ohjeissa muistaakseni sanotaan, että pelaajat käyttävät jotakin yhteisesti hyväksyttyä sanakirjaa. Itse olen yleensä sopinut, että käytetään Kielitoimiston sanakirjaa, joka on nykyään helposti ja ilmaiseksi netistä kaikkien saatavilla.
Suomen kielessä sanat ovat keskimäärin pidempiä kuin englannissa, joten ne vievät laudalla enemmän tilaa. Usein suomeksi pelatessa tuntuu äkkiä siltä, että kädessä kulloinkin olevat seitsemän kirjainta ovat kovin vähän ja lauta käy ahtaaksi. Scrabble-laudan koko on 15×15 ruutua, mutta suomenkieliselle pelille parempi koko voisi hyvin olla vaikkapa 21×21. Vastaavasti pelilaattoja voisi olla enemmän ja niitä voisi nostaa joka vuorolla enemmän.
Unkarin kielen sanat ovat samalla tavalla pitkiä kuin suomenkin, mutta opin tätä kirjoittaessani Wikipediasta, että unkarinkielisessä Scrabblessa kielen digrafit kuten SZ, GY, LY ja NY ovat erillisillä laatoilla ja vievät siten puolet vähemmän tilaa. Puhumattakaan pitkistä vokaaleista, jotka kirjoitetaan unkariksi tyylillä Á eikä AA. Näin on myös mm. tšekin kielessä.
Vokaalisointu hankaloittaa pelaamista. Jos kädessä on vaikka LKDISYÄ ja laudalla on pelkästään takavokaalisia sanoja, on aika vaikea pelata yhtään mitään kovin mahtavaa. Todennäköisesti tulee pelattua huonoon koloon jokin kolmikirjaiminen sana, joka ahtauttaa laudan tilannetta entisestään ja hankaloittaa molempien pelaajien peliä.
Englannin fonotaksi on muutenkin paljon vapaampi kuin suomen. Suomen kielessä ei (verrattain harvojen lainasanojen ulkopuolella) sallita esimerkiksi sananalkuisia konsonanttiyhtymiä, mikä rajoittaa mahdollisuuksia muodostaa erilaisia sanoja. Lainasanoja lukuun ottamatta suomenkieliset sanat eivät myöskään voi päättyä muihin äänteisiin kuin vokaaliin tai dentaaliseen konsonanttiin (S, N, T, L, R). Siksipä esimerkiksi pystyyn kirjoitetun K:lla tai M:llä alkavan sanan vasemmalle puolelle on hyvin vaikeaa sijoittaa toista sanaa.
Suomessa sanojen päätteet myös muuntavat sanojen vartaloita edellään erittäin usein. Koska Scrabblessa ei koskaan vaihdeta laudalle jo pelattuja kirjaimia, monenlainen uusien sanojen johtaminen aiemmin pelatuista on mahdotonta. Englanninkielisessä pelissä on varsin tavallista, että yksi pelaaja pelaa PAINT, josta toinen jatkaa myöhemmin vaikkapa PAINTED. Suomeksi ei voi pelata samalla tavalla ensin MAALI ja sitten MAALATTU.
Suomenkielisessä Scrabblessa on yksi C, B, G ja D. Englanninkielisessä yksi Q, X, Z, K ja J. Näistä eroon pääsemisessä on usein paljon hankaluuksia, mutta englanninkielisessä auttaa rutosti se, että kaikille näillä on olemassa kaksikirjaimisia sanoja, joilla niistä pääsee eroon: esim. QI (sama kuin chi), EX, ZA (slangi-ilmaus pizzalle), KA (useita merkityksiä), JO (japanilaisissa kamppailulajeissa käytetty sauva).
Mutta mitenkäs pelaat C-kirjaimen suomeksi? Usein pelastaa jokin CALYPSO, CITY, CAVA tai CHAT, mutta siinä polttaa samalla monta hyvää muuta kirjainta, joilla saisi paremmassa paikassa tai muuten otollisempaan sanaan laitettuna enemmän pisteitä tai avaisi enemmän tilaa laudalle.
Viimeiseksikään ei kalliita kirjaimia kannata jättää, koska jos pelin loppuessa jää kirjaimia pelaamatta, niiden yhteenlaskettu pistemäärä vähennetään pelaajan pisteistä ja annetaan vastustajalle kaksinkertaisena. Jos siis lopussa jää käteen vaikka C ja B, saattaa antaa turhaan useita kymmeniä lisäpisteitä vastustajalle.
Nykyään pelaan puhelimella
Oikeastaan en ole aikoihin pelannut virallista Scrabblea, vaan lähinnä älypuhelimella erilaisia Scrabblen kaltaisia pelejä. Vähän toistakymmentä vuotta sitten pelasin Words with Friends -peliä, ja tänä syksynä aloitin Wordfeudin.
Näissä peleissä on erilainen pelilauta kuin Scrabblessa ja hieman eri määrät eri kirjainlätkiä. Wordfeudissa myös esimerkiksi lisäpisteet bingosta ovat vain 40 pistettä, siinä missä Scrabblessa saa jopa 50. Bingoksi kutsutaan pelivuoroa, jolla pelaaja tyhjentää kaikki seitsemän laattaa telineestään yhdellä kertaa.
Puhelinsovelluksilla pelaamisessa on se huono puoli, että peliohjelma toimii automaattisena tuomarina sanojen oikeellisuudesta. Oikeassa Scrabblessa ei ole ulkopuolisia tuomareita, vaan pelaajat voivat yrittää pelata huijaussanoja. Englanninkielinen turnaustermi tälle on phoney.
Jos pelaaja A pelaa sanan, jonka pelaaja B epäilee puuttuvan valitusta sanakirjasta, pelaaja B voi haastaa sanan. Tällöin tarkistetaan, onko sana sanakirjassa. Se mitä tästä eteenpäin tapahtuu, vaihtelee hieman eri turnausten ja liigojen säännöissä. Jos sana todetaan phoneyksi, eli sitä ei ole sanakirjassa, ilmeisesti pohjoisamerikkalaisilla turnaussäännöillä sen pelannut pelaaja poistaa laudalta kyseiset laatat ja menettää vuoronsa.
Tästä on se seuraus, että B tietää nyt ainakin osan niistä laatoista, jotka A:lla on telineessään. Toisaalta taas jos B ei olisi haastanut, sana olisi mennyt läpi ja A olisi saanut siitä pisteet aivan normaalisti. Tämä ei ole mahdollista pelissä, jossa tietokone tarkistaa automaattisesti kaikki sanat.
Myös virallisesta Scrabblesta on olemassa mobiiliversio Scrabble GO, mutta sitä en ole kokeillut.